Digivinkit, Poluttamo - oma digipolku oppimiseen, Pulssi – sykettä lukioarviointiin, TINEL

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.  

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

TINEL

Kesäinen tervehdys TINEL-hankkeesta

Viime vuoden lopulla saimme myöntävän päätöksen TINEL-hankkeelle. Hankkeen projektipäällikönä toimiva Merja Saarela HAMKista kirjoitti hankkeen avausbloggauksessa seuraavaa:

HAMKn hallinnoima Erasmus+ hanke edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua korkeakoulussa (Universal Design for Learning, UDL), erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) -hankkeessa ovat kumppaneina Suomen eOppimiskeskus, Jyväskylän yliopisto, Lundin yliopisto Ruotsista, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) Norjasta ja University of York Englannista. Hankkeessa kartoitetaan osallistavia sähköisen oppimisen käytänteitä, kehitetään työkaluja ja malleja, joilla parannetaan sähköisen oppimisen saavutettavuutta ja kehitetään henkilökunnan osaamista osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta.

UDL-viitekehykseen tutustuimme ensimmäisen kerran Poluttamo-hankkeen multimodaalisten oppiaineistojen kehitystyössä. Mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten me voisimme huomioida sen lähtökohtaisesti heti alusta alkaen, eikä tuotannon loppuvaiheessa. Multimodaalisuudesta Merja ja Tarjaleena kirjoittivatkin useamman bloggauksen.

Hankkeen ensimmäisenä isona ja näkyvänä toimenpiteenä järjestimme Open Callin, jonka tavoitteena oli kerätä hyviä käytänteitä ja malleja, kuinka UDL tällä hetkellä huomioidaan verkko-oppimateriaaleissa. Callin tulokset julkistetaan elokuun lopussa UDeL 2019 -konferenssissa Jyväskylässä. Samalla luvassa on puheenvuoroja, tietoiskuja, keskusteluja ja hands-on-pikkupajoja aiheen parissa. Konferenssi on tarkoitettu korkea-asteen opetus- ja verkkokoulutuksen henkilöstölle.

TINEL-hankkeessa olemme nyt kokoontuneet kahteen kertaan pohtimaan, kuinka saavutettavuutta voitaisiin edistää. Käytännön harjoitteena teimme Niinan kanssa tulevalle konferenssille omat www-sivut. Kokemuksiamme ja taustapohdintaa on koottu bloggaukseen.

Hankkeen livetapaamisissa olemme samalla miettineet saavutettavuutta ja esteettömyyttä ihan käytännön tasolla. Miten asioita on järjestetty hotelleissa, yliopiston kampuksilla ja muissa yleisissä tiloissa. Ehkä suurin suosikkini on kuinka Yorkin yliopiston kampusalueella myös opaskoirat on huomioitu 🙂

Valokuva Yorkin yliopiston kampusalueelta. Kuvassa pieni aidattu alue, aidassa kyltti Guide dog toilet.

Mukavaa kesää toivotellen
SeOpin toimiston väki


Teksti ja kuva: Kaisa Honkonen
Yläpalkin kuva: TINEL-hanke

Kaksi ihmistä testaamassa avustavat teknologian laitteita.
TINEL

Towards inclusive eLearning – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference

During Spring 2019 the TINEL project has been collecting initiatives and practices promoting inclusive eLearning in higher education in Finland, Norway, Sweden and the UK. The best initiatives and practices collected through an Open Call will be presented at the UDeL 2019 – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference in Jyväskylä in August 2019.

Conference banner: Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education Conference 28.-29.8.2019, Jyväskylä, Finland.

Join us in this great opportunity to have innovative discussions about Universal Design for eLearning (including blended learning) in higher education. Over two days you will learn more about good educational and accessible practices from many higher education institutions and many countries including Finland, Sweden, Norway and United Kingdom.

You can also share your own ideas and initiatives related to this topic in our poster sessions.

This conference welcomes staff and teachers from higher education institutions. The programme is free of charge.

Read more on the conference website.

Quality education for all!


Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) is an Erasmus+ funded project, coordinated by Häme University of Applied Sciences (HAMK).

Logos of the participating organisations: Häme University of Applied Sciences (HAMK) from Finland, The Association of Finnish eLearning Centre (NGO), University of Jyväskylä from Finland, Lund University from Sweden, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) from Norway and University of York from United Kingdom. Erasmus+ Programme logo.