Digivinkit, Poluttamo - oma digipolku oppimiseen, Pulssi – sykettä lukioarviointiin, TINEL

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.  

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

Vanha aarrekartta, josta kahden ihmisen kädet pitävät kiinni.
Tapahtumat, TINEL

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä