TINEL

Kesäinen tervehdys TINEL-hankkeesta

Viime vuoden lopulla saimme myöntävän päätöksen TINEL-hankkeelle. Hankkeen projektipäällikönä toimiva Merja Saarela HAMKista kirjoitti hankkeen avausbloggauksessa seuraavaa:

HAMKn hallinnoima Erasmus+ hanke edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua korkeakoulussa (Universal Design for Learning, UDL), erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) -hankkeessa ovat kumppaneina Suomen eOppimiskeskus, Jyväskylän yliopisto, Lundin yliopisto Ruotsista, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) Norjasta ja University of York Englannista. Hankkeessa kartoitetaan osallistavia sähköisen oppimisen käytänteitä, kehitetään työkaluja ja malleja, joilla parannetaan sähköisen oppimisen saavutettavuutta ja kehitetään henkilökunnan osaamista osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta.

UDL-viitekehykseen tutustuimme ensimmäisen kerran Poluttamo-hankkeen multimodaalisten oppiaineistojen kehitystyössä. Mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten me voisimme huomioida sen lähtökohtaisesti heti alusta alkaen, eikä tuotannon loppuvaiheessa. Multimodaalisuudesta Merja ja Tarjaleena kirjoittivatkin useamman bloggauksen.

Hankkeen ensimmäisenä isona ja näkyvänä toimenpiteenä järjestimme Open Callin, jonka tavoitteena oli kerätä hyviä käytänteitä ja malleja, kuinka UDL tällä hetkellä huomioidaan verkko-oppimateriaaleissa. Callin tulokset julkistetaan elokuun lopussa UDeL 2019 -konferenssissa Jyväskylässä. Samalla luvassa on puheenvuoroja, tietoiskuja, keskusteluja ja hands-on-pikkupajoja aiheen parissa. Konferenssi on tarkoitettu korkea-asteen opetus- ja verkkokoulutuksen henkilöstölle.

TINEL-hankkeessa olemme nyt kokoontuneet kahteen kertaan pohtimaan, kuinka saavutettavuutta voitaisiin edistää. Käytännön harjoitteena teimme Niinan kanssa tulevalle konferenssille omat www-sivut. Kokemuksiamme ja taustapohdintaa on koottu bloggaukseen.

Hankkeen livetapaamisissa olemme samalla miettineet saavutettavuutta ja esteettömyyttä ihan käytännön tasolla. Miten asioita on järjestetty hotelleissa, yliopiston kampuksilla ja muissa yleisissä tiloissa. Ehkä suurin suosikkini on kuinka Yorkin yliopiston kampusalueella myös opaskoirat on huomioitu 🙂

Valokuva Yorkin yliopiston kampusalueelta. Kuvassa pieni aidattu alue, aidassa kyltti Guide dog toilet.

Mukavaa kesää toivotellen
SeOpin toimiston väki


Teksti ja kuva: Kaisa Honkonen
Yläpalkin kuva: TINEL-hanke

Mainokset
Digivinkit

Matkailijan digivinkkejä kesäretkille!

Jokunen vuosi sitten kävimme toimiston tiimillä testaamassa Linnanmäen Linnunradan VR-lasit. Kaisa kävi toukokuun lopussa testaamassa vieläkö ottaa mahanpohjasta – kyllä vaan ottaa 😀 Ja nyt siellä on kolme vaihtoehtoa, mistä valita ja olihan ne hienoja!

Vastaavia kokeiluja löytyy myös Tampereelta. Särkänniemen Pikselissä voit kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuusmahdollisuuksia – Mount Everestin valloituksesta erilaisiin peleihin. Portaalissa taas voit käydä pelaamassa yli 30 erilaista VR-peliä.

Suomenlinnassa lisättyä todellisuutta löytyy esittelykylteistä. Arilynin ratkaisuilla voi tutustua tarkemmin elämään linnoitusalueella, puistohistoriaan sekä telakan toimintaan. Nekin kannattaa testata, kun sinne menee.

Muutama vuosi sitten eEemeli-laatupalkinnon voitti ActionTrack. Nyt ActionTrackiä voi käydä kokeilemassa Tampereen puistoissa. Ohjeet Puisto kävelyn asentamiseen löytyy täältä.

Tampereeseen voi tutustua myös ihan kotisohvalta VirtuaaliTampereen kautta.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käytettävissä sähköpotkulaitoja. Laudan käyttöä varten tarvitset kuitenkin Tier-sovelluksen puhelimeesi. Sovelluksen avulla saat laudan käyttöön ja sitten vain potkimaan 🙂

Helsingin retkellä puhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiili. Appsin Reittiopas-puolelta löytyy myös neuvot, millainen lippu matkaan tarvitaan.

Jos valokuvaaminen innostaa, niin RePhotographyä kannattaa testata! Mobiilikesäkoulussa tulee aina mahtavia vinkkejä ja nyt kiitos kuuluu Toivasen Terolle! RePhotography-konseptilla tarkoitetaan vanhan ja uuden valokuvan yhdistämistä siten, että samasta kohdasta on otettu kuva esim. sota-aikaan ja tänä aamuna. Apuna voi käyttää Finnaa hyödyntävää Ajapaik-sovellusta.

Viimeisenä ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä: jos kännykästä vielä puuttuu ilmainen 112 Suomi -sovellus, lataapa se pikimmin. Tuttavaperheen mökkiosoite saattaa unohtua hädän hetkellä ja marjametsällä tarkan sijainnin määrittäminen on hankalaa. Sovelluksen avulla pystyt tarkasti välittämään sijaintikoordinaattisi hätäkeskukseen, jolloin apu saadaan pikimmin oikeaan paikkaan.


Teksti: Kaisa Honkonen
Ylälaidan kuva: Stefan Schweihofer, Pixabay

Vanha aarrekartta, josta kahden ihmisen kädet pitävät kiinni.
Tapahtumat, TINEL

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Koulutukset

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat elokuun 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua elokuun 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

KOTEK

Koulujen tekijänoikeudet kuntoon!

Teksti: Tarmo Toikkanen & Kaisa Honkonen
Kuva: Pixabay

Monissa opetustilanteissa tekijänoikeudet aiheuttavat päänvaivaa opettajille. Voiko tämän videon esittää? Millä tavalla voi hyödyntää kuvia? Mitä pitäisi sopia kun oppilaat tai opettajat yhteistuottavat aineistoja? Nämä ja monet muut pulmat ovat edelleen arkipäivää suomalaisissa kouluissa. Avoimet sisällöt tuovat helpotusta, samoin digilupa, mutta vain, jos opettajat tuntevat nämä luvat ja osaavat niitä hyödyntää.

Opetuksen yhteiset huolenaiheet

Meidän koulutuksissamme (KOTEK5-hankkeessa) on ollut perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajia, mutta huolenaiheet ovat kaikilla hyvin samankaltaisia. Yhtä lainsäädäntö pelottaa niin paljon, ettei uskalla tehdä oikein mitään ja toinen on päättänyt sulkea silmänsä kokonaan, kun “eihän siitä kuitenkaan mitään sakkoja voi saada”.

Ehkä se kaikista yleisin kysymys edelleen on videoiden esittäminen oppitunnilla – saako vaiko eikö ja jos ei, niin miten me sitten opetetaan mediakasvatusta. Toinen peruskysymys on kuvien käyttö, mitä kuvia voi käyttää ja miten tehdään viittaukset oikein.

Opettajia myös askarruttavat sopimukset. Kouluissa opettajat yhteistuottavat paljon aineistoa, jota hyödynnetään laajasti. Jo ennen kirjoitustyön alkamista olisi hyvä sopia mitä kirjoittajatiimi haluaa aineistolla tehtävän ja kuka sitä saa päivittää, jos joku kirjoittajatiimistä vaihtaakin koulua. Isoissakaan kunnissa näitä asioita ei ole pääsääntöisesti lainkaan mietitty. Creative Commons on hyvä vaihtoehto tässäkin. Kannattaa huomioida, että hankerahalla kehitetyt aineistot pitää jo rahoittajan vaatimuksesta julkaista avoimesti.

Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -käyttöluvilla

Useimmat tekijänoikeuspulmat ratkeavat, jos opettaja löytää tarkoitukseen sopivaa avoimesti lisensoitua sisältöä. Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -standardilla, joka on helppokäyttöinen ja jolla kuka tahansa voi julkaista avointa sisältöä. Julkaisun yhteyteen on vain lisättävä maininta käyttöluvasta valmiiden ohjeiden mukaan.

Creative Commonsin käytöstä Tarmo on koonnut mobiilin oppimateriaalin opettajille LifeLearn -appiin. Appin ja CC-oppimispolun voit ladata Androidille tai iOS:lle.

Työkirja yleisimpien pulmien ratkaisuista

Olemme keränneet koulutusten aikana esitetyistä kysymyksistä työkirjan, jossa käsitellään opetushenkilöstön esittämiä kysymyksiä sekä lainsäädännön että käytännön kannalta.

Työkirja julkaistaan Suomen eOppimiskeskus ry:n sivuilla maaliskuun aikana.

Seuraavaksi oppilaiden näkökulma

Olemme kouluttaneet opettajia ja kouluja jo vuosikaudet. Nyt on aika tuottaa myös oppilaille selviä toimintaohjeita, joiden avulla he voivat kuvata ympäristöään, jakaa ja tuottaa multimediaa ilman, että tekijänoikeuksia loukataan edes vahingossa. KOTEK6-hankkeessa tuotamme vuosina 2018-2019 nuorisolle suunnatun oppaan asioiden hanskaamiseen. Haemme keväällä 2018 hankkeeseen mukaan peruskoulujen koululuokkia ja muita nuorisoryhmiä kehittämään opasta kanssamme. Ota yhteyttä!

KOTEK-hanke

www-sivut
Facebook
info@eoppimiskeskus.fi

KOTEK, Koulutukset, Webinaarit

Webinaarista taitoa tekijänoikeuksiin

Tarvitsetko neuvoja tekijänoikeusasioissa? Tarvitsevatko koulusi opettajat koulutusta avoimista verkkosisällöistä? Tässä webinaarissa kerromme perusasiat: mitä saa opetuksessa tehdä, mitä ei, ja missä asioissa on edettävä harkiten. Saako niitä YouTube-videoita nyt sitten esittää? Entä mistä musiikkia oppilaiden tekemän videon taustalle? Mitä kuvia voi netistä kopioida opetusmateriaaliin? Näitä ja monia muita jokapäiväisiä pulmia käydään läpi aamupäivän webinaarissa.

Aika: 25.1.2018 klo 9-12:30
Paikka: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/kotek

Ohjelma

9:00-10:30 Alustus ja johdanto tekijänoikeuksiin ja CC-lisensseihin
10:30-10:45 TAUKO
10:45-12:15 Tekijänoikeuscasejen purku
12:15-12:30 Seuraavat stepit ja palautteen keruu

Kouluttajat

Tarmo Toikkanen, Opettajan tekijänoikeusoppaan kirjoittaja
Kaisa Honkonen, opettajankouluttaja

Ilmoittautumiset

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautumislomake >>>


Webinaari on osa KOTEK-hanketta. KOTEK on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen eOppimiskeskuksen hallinnoima hanke, joka kouluttaa tekijänoikeusasioita opetushenkilöstölle.