Digivinkit, Poluttamo - oma digipolku oppimiseen, Pulssi – sykettä lukioarviointiin, TINEL

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.  

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

KOTEK

Koulujen tekijänoikeudet kuntoon!

Teksti: Tarmo Toikkanen & Kaisa Honkonen
Kuva: Pixabay

Monissa opetustilanteissa tekijänoikeudet aiheuttavat päänvaivaa opettajille. Voiko tämän videon esittää? Millä tavalla voi hyödyntää kuvia? Mitä pitäisi sopia kun oppilaat tai opettajat yhteistuottavat aineistoja? Nämä ja monet muut pulmat ovat edelleen arkipäivää suomalaisissa kouluissa. Avoimet sisällöt tuovat helpotusta, samoin digilupa, mutta vain, jos opettajat tuntevat nämä luvat ja osaavat niitä hyödyntää.

Opetuksen yhteiset huolenaiheet

Meidän koulutuksissamme (KOTEK5-hankkeessa) on ollut perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajia, mutta huolenaiheet ovat kaikilla hyvin samankaltaisia. Yhtä lainsäädäntö pelottaa niin paljon, ettei uskalla tehdä oikein mitään ja toinen on päättänyt sulkea silmänsä kokonaan, kun “eihän siitä kuitenkaan mitään sakkoja voi saada”.

Ehkä se kaikista yleisin kysymys edelleen on videoiden esittäminen oppitunnilla – saako vaiko eikö ja jos ei, niin miten me sitten opetetaan mediakasvatusta. Toinen peruskysymys on kuvien käyttö, mitä kuvia voi käyttää ja miten tehdään viittaukset oikein.

Opettajia myös askarruttavat sopimukset. Kouluissa opettajat yhteistuottavat paljon aineistoa, jota hyödynnetään laajasti. Jo ennen kirjoitustyön alkamista olisi hyvä sopia mitä kirjoittajatiimi haluaa aineistolla tehtävän ja kuka sitä saa päivittää, jos joku kirjoittajatiimistä vaihtaakin koulua. Isoissakaan kunnissa näitä asioita ei ole pääsääntöisesti lainkaan mietitty. Creative Commons on hyvä vaihtoehto tässäkin. Kannattaa huomioida, että hankerahalla kehitetyt aineistot pitää jo rahoittajan vaatimuksesta julkaista avoimesti.

Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -käyttöluvilla

Useimmat tekijänoikeuspulmat ratkeavat, jos opettaja löytää tarkoitukseen sopivaa avoimesti lisensoitua sisältöä. Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -standardilla, joka on helppokäyttöinen ja jolla kuka tahansa voi julkaista avointa sisältöä. Julkaisun yhteyteen on vain lisättävä maininta käyttöluvasta valmiiden ohjeiden mukaan.

Creative Commonsin käytöstä Tarmo on koonnut mobiilin oppimateriaalin opettajille LifeLearn -appiin. Appin ja CC-oppimispolun voit ladata Androidille tai iOS:lle.

Työkirja yleisimpien pulmien ratkaisuista

Olemme keränneet koulutusten aikana esitetyistä kysymyksistä työkirjan, jossa käsitellään opetushenkilöstön esittämiä kysymyksiä sekä lainsäädännön että käytännön kannalta.

Työkirja julkaistaan Suomen eOppimiskeskus ry:n sivuilla maaliskuun aikana.

Seuraavaksi oppilaiden näkökulma

Olemme kouluttaneet opettajia ja kouluja jo vuosikaudet. Nyt on aika tuottaa myös oppilaille selviä toimintaohjeita, joiden avulla he voivat kuvata ympäristöään, jakaa ja tuottaa multimediaa ilman, että tekijänoikeuksia loukataan edes vahingossa. KOTEK6-hankkeessa tuotamme vuosina 2018-2019 nuorisolle suunnatun oppaan asioiden hanskaamiseen. Haemme keväällä 2018 hankkeeseen mukaan peruskoulujen koululuokkia ja muita nuorisoryhmiä kehittämään opasta kanssamme. Ota yhteyttä!

KOTEK-hanke

www-sivut
Facebook
info@eoppimiskeskus.fi

Oppaat, Painotuotteet

Creative Commons -kiekko

CC-kiekkojen ennakkotilausvaihe on päättynyt. Kiekkoja tilattiin kaikkiaan yli 4 200 kappaletta. Kiekkojen painatus on käynnistynyt ja kiekot postitetaan tilaajille joulukuussa 2015.

Kiitos kaikille CC-kiekkoja tilanneille!


Suomen eOppimiskeskus ry tuottaa uuden painoksen suositusta Creative Commons -opaskiekosta. Kiekko havainnollistaa CC-lisenssien ominaisuuksia ja helpottaa eri lähteistä olevien avoimien sisältöjen oikeaoppista yhdistelemistä.

Voit tehdä sitovan tilauksen CC-kiekoista omaan käyttöösi. Tilaukset laskutetaan ja toteutuvat vain, jos saavutamme 3000 kappaleen yhteismäärän. Mikäli päätät myöhemmin perua ennakkotilauksesi tai sinulla tulee siitä kysyttävää, ota yhteyttä info@eoppimiskeskus.fi. Ennakkotilauksen voi perua kuluitta siihen asti, kunnes painokoneet on käynnistetty. Arvioimme, että painatus käynnistyy marraskuussa 2015.

Lisätietoja Creative Commons -lisensseistä löytyy osoitteesta creativecommons.fi.