Digivinkit, Poluttamo - oma digipolku oppimiseen, Pulssi – sykettä lukioarviointiin, TINEL

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.  

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

TINEL

Kesäinen tervehdys TINEL-hankkeesta

Viime vuoden lopulla saimme myöntävän päätöksen TINEL-hankkeelle. Hankkeen projektipäällikönä toimiva Merja Saarela HAMKista kirjoitti hankkeen avausbloggauksessa seuraavaa:

HAMKn hallinnoima Erasmus+ hanke edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua korkeakoulussa (Universal Design for Learning, UDL), erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) -hankkeessa ovat kumppaneina Suomen eOppimiskeskus, Jyväskylän yliopisto, Lundin yliopisto Ruotsista, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) Norjasta ja University of York Englannista. Hankkeessa kartoitetaan osallistavia sähköisen oppimisen käytänteitä, kehitetään työkaluja ja malleja, joilla parannetaan sähköisen oppimisen saavutettavuutta ja kehitetään henkilökunnan osaamista osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta.

UDL-viitekehykseen tutustuimme ensimmäisen kerran Poluttamo-hankkeen multimodaalisten oppiaineistojen kehitystyössä. Mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten me voisimme huomioida sen lähtökohtaisesti heti alusta alkaen, eikä tuotannon loppuvaiheessa. Multimodaalisuudesta Merja ja Tarjaleena kirjoittivatkin useamman bloggauksen.

Hankkeen ensimmäisenä isona ja näkyvänä toimenpiteenä järjestimme Open Callin, jonka tavoitteena oli kerätä hyviä käytänteitä ja malleja, kuinka UDL tällä hetkellä huomioidaan verkko-oppimateriaaleissa. Callin tulokset julkistetaan elokuun lopussa UDeL 2019 -konferenssissa Jyväskylässä. Samalla luvassa on puheenvuoroja, tietoiskuja, keskusteluja ja hands-on-pikkupajoja aiheen parissa. Konferenssi on tarkoitettu korkea-asteen opetus- ja verkkokoulutuksen henkilöstölle.

TINEL-hankkeessa olemme nyt kokoontuneet kahteen kertaan pohtimaan, kuinka saavutettavuutta voitaisiin edistää. Käytännön harjoitteena teimme Niinan kanssa tulevalle konferenssille omat www-sivut. Kokemuksiamme ja taustapohdintaa on koottu bloggaukseen.

Hankkeen livetapaamisissa olemme samalla miettineet saavutettavuutta ja esteettömyyttä ihan käytännön tasolla. Miten asioita on järjestetty hotelleissa, yliopiston kampuksilla ja muissa yleisissä tiloissa. Ehkä suurin suosikkini on kuinka Yorkin yliopiston kampusalueella myös opaskoirat on huomioitu 🙂

Valokuva Yorkin yliopiston kampusalueelta. Kuvassa pieni aidattu alue, aidassa kyltti Guide dog toilet.

Mukavaa kesää toivotellen
SeOpin toimiston väki


Teksti ja kuva: Kaisa Honkonen
Yläpalkin kuva: TINEL-hanke

Hankkeet, Learning Circles in Libraries

Opintopiirit kirjastoissa – aikuisopiskelun kenttää kartoittamassa

Opintopiirit kirjastoissa eli Learning Circles in Libraries -hankkeen tavoitteena on parantaa, laajentaa ja tehostaa oppimismahdollisuuksia aikuisoppijoille. Hankkeen avulla tarjotaan hyödyllisiä oppimissisältöjä verkossa sekä toteutetaan opintopiirityöskentelyä verkko-oppimisen tueksi. Opintopiirityöskentelyä fasilitoidaan ja avustetaan kirjastotyöntekijöiden toimesta. Opintopiirimalli on kehitetty P2P-yliopistossa USA:ssa.

Hanketta toteuttavat Suomen eOppimiskeskus ry:n lisäksi The Information Society Development Foundation, FRSI (Koordinaattori, Puola), Cologne City Library (Saksa), Progress Foundation (Romania) ja Peer 2 Peer University (Yhdysvallat). Hanke toimii 3 vuotta.

Hankkeen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana on valmisteltu aikuisopiskelun kenttää kartoittavaa tilannekuvaa kaikkien osallistujamaiden toimesta. Tavoitteena on pystyä vertailemaan eri maiden aikuiskoulutuksen rakenteita ja malleja sekä aikuisille tarjottavia opiskelumahdollisuuksia. Jo nyt on ilmeistä, että maiden välillä on suuria eroja opintoihin osallistumisessa, opintojen kestossa sekä opintomahdollisuuksissa.

Suomessa aikuisopiskelulla on pitkät perinteet ja se on hyvin suosittua. Aikuisväestöstä joka toinen ilmoittaa osallistuneensa aikuiskoulutukseen ja jopa 70% on opiskellut itseohjautuvasti esimerkiksi verkkokursseilla tai kansalaisopistoissa. Kansainvälisessä vertailussa nämä luvut ovat korkeita.

Toki Suomellakin on omat haasteensa aikuiskoulutuksessa. Näyttää siltä että koulutus kumuloituu jo ennestään korkeasti koulutetuille, kielitaitoisille ja sosio-ekonomisesti hyväosaisille. Sen sijaan niitä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta eniten ei saavuteta koulutuksen piiriin. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat mm. matalan lähtökoulutustason omaavat henkilöt, ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset.

Suomessa aikuisten opiskelu tapahtuu vielä pääsääntöisesti erilaisilla kursseilla tai muutoin lähi- ja läsnäopiskeluna. Verkko-opintoihin ja verkkopedagogiikkaan sekä kansalaisten digitaitoihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta elinikäisen oppimisen periaate aidosti toteutuu.

Hankkeessa tuotettu tilannekuva aikuisten opiskeluista julkaistaan tulevana syksynä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä mielenkiintoista ja uutta voimme oppia muilta hankkeessa mukana olevilta mailta.

Lisätietoja hankkeesta eOppimiskeskuksen sivuilla: https://eoppimiskeskus.fi/projektit/learning-circles-in-libraries


Teksti: Piia Keihäs
Yläpalkin kuva: Kuva Andrzej Rembowski, Pixabay

Kaksi ihmistä testaamassa avustavat teknologian laitteita.
TINEL

Towards inclusive eLearning – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference

During Spring 2019 the TINEL project has been collecting initiatives and practices promoting inclusive eLearning in higher education in Finland, Norway, Sweden and the UK. The best initiatives and practices collected through an Open Call will be presented at the UDeL 2019 – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference in Jyväskylä in August 2019.

Conference banner: Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education Conference 28.-29.8.2019, Jyväskylä, Finland.

Join us in this great opportunity to have innovative discussions about Universal Design for eLearning (including blended learning) in higher education. Over two days you will learn more about good educational and accessible practices from many higher education institutions and many countries including Finland, Sweden, Norway and United Kingdom.

You can also share your own ideas and initiatives related to this topic in our poster sessions.

This conference welcomes staff and teachers from higher education institutions. The programme is free of charge.

Read more on the conference website.

Quality education for all!


Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) is an Erasmus+ funded project, coordinated by Häme University of Applied Sciences (HAMK).

Logos of the participating organisations: Häme University of Applied Sciences (HAMK) from Finland, The Association of Finnish eLearning Centre (NGO), University of Jyväskylä from Finland, Lund University from Sweden, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) from Norway and University of York from United Kingdom. Erasmus+ Programme logo.
Vanha aarrekartta, josta kahden ihmisen kädet pitävät kiinni.
Tapahtumat, TINEL

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Koulutukset, Open Päivitys, Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat elokuun 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua elokuun 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

KOTEK, Koulutukset, Webinaarit

Webinaarista taitoa tekijänoikeuksiin 28.3.2018

KOTEK – Koulujen tekijänoikeudet kuntoon -hanke järjestää maksuttoman tekijänoikeuskoulutuksen verkossa 28.3.2018 klo 17-20.

Koulutuksen osoite: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/kotek

Koulutuksessa käydään läpi perusasiat tekijänoikeuksista ja Creative Commons -lisensseistä ja puretaan yhdessä osallistujien omia caseja ja tekijänoikeuskysymyksiä. Asiantuntijana koulutuksessa toimii Tarmo Toikkanen.

Ohjelma

  • Alustus ja johdanto tekijänoikeuksiin ja CC-lisensseihin
  • Tekijänoikeuscasejen purku
  • Seuraavat stepit ja palautteen keruu

Ennakkotehtävä

Jaa ilmoittautumislomakkeen kautta tekijänoikeuscase, johon kaipaat apua. Käymme illan aikana kaikki caset läpi Tarmo Toikkasen johdolla. Lomakkeen kautta voit lähettää myös muita erityistoiveita koulutuksen sisällöille.

Ennakkotehtävä ti 27.3. klo 20 mennessä >>>

KOTEK

Nuorille mediatuotannon pelisäännöt selviksi – KOTEK6

Koulujen tekijänoikeuksia on pistetty kuntoon työpajojen ja koulutuksien avulla jo pitkään. Lähtökohtana on tähän asti ollut pääasiassa opettajien oman osaamisen päivittäminen. OPS-uudistuksen, mobiililaitteiden ja appsien jatkuvan kehityksen sekä tuotoskultuurin arkipäiväistymisen myötä tekijänoikeudet ovat jo lähes osa kansalaistaitoja.

Kuinkahan monta esitystä/raporttia/videota/powerpointtia tuotetaan päivittäin? Kuinka monta pelitubettajan pelitilanteita kuvaavaa vloggausta julkaistaan viikoittain? Meneeköhän kaikki ihan lainsäädännön mukaan? Kuinka hyvin tekijänoikeudet ovat opiskelijoilla tassussa?

KOTEK6-hankkeessa lähdetään katsomaan tekijänoikeuksia lasten ja nuorten omasta näkövinkkelistä. Mitkä ovat niitä kinkkisiä kohtia, joissa tulee oiottua ja mentyä sieltä missä aita on matalin ja toisaalta minkälaisesta aineistosta olisi hyötyä, kun vapaa-ajalla tekee erilaisia omia proggiksia?

Tavoitteenamme on tuottaa monimediallinen, multimodaalinen opas oppijan arkeen – siihen reaalimaailmaan, jossa koulutyöt ovat oma juttunsa ja sitten on se kaikki muu mitä tulee tehtyä ja jaettua kavereiden kanssa. Pitäisi myös ymmärtää, etteivät tekijänoikeudet aina riitä, välillä täytyy katsoa henkilösuojan lainsäädäntöä ja kiusaamistilanteissa mennäänkin jo sitten rikosten puolelle.

Hanke on juuri starttaamassa ja haemme yhteistyökouluja mukaan kehittämään oppaan sisältöä. Haluatteko tulla mukaan aktiiviseen tuotantoon ja pajatoimintaan – vaikka osana monialaisia kokonaisuuksia tai testikouluksi, jonka kanssa voisimme kokeilla, ovatko aineistot käyttäjien mielestä selkeitä ja saavutettavia?

Ota yhteyttä Kaisaan (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi)

Hankkeen vaiheet

  • Nuorten omien tarpeiden määrittäminen
  • Oppilastuotosten yleisimpien tekijänoikeuskysymysten määrittäminen yhdessä opettajien kanssa
  • Olemassa olevien aineistojen muutostarpeiden arviointi
  • Uusien aineistojen kirjoittaminen
  • Videoaihioiden valinta, käsikirjoitus yhdessä nuorten kanssa
  • Videototeutukset
  • Multimodaalisten aineistojen muodostaminen ja koostaminen
  • Esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistaminen testaamalla ja muutosten tekeminen
  • Oppaan aineistojen testaus nuorten kanssa
  • Oppaan levittäminen

Linkkejä

KOTEK-hankkeen verkkosivut
Opettajan tekijänoikeus -blogi
Kopiokissa
KOTEK-hanke Facebookissa
Twitter: #KOTEK

Kuva: Pixabay

KOTEK

Koulujen tekijänoikeudet kuntoon!

Teksti: Tarmo Toikkanen & Kaisa Honkonen
Kuva: Pixabay

Monissa opetustilanteissa tekijänoikeudet aiheuttavat päänvaivaa opettajille. Voiko tämän videon esittää? Millä tavalla voi hyödyntää kuvia? Mitä pitäisi sopia kun oppilaat tai opettajat yhteistuottavat aineistoja? Nämä ja monet muut pulmat ovat edelleen arkipäivää suomalaisissa kouluissa. Avoimet sisällöt tuovat helpotusta, samoin digilupa, mutta vain, jos opettajat tuntevat nämä luvat ja osaavat niitä hyödyntää.

Opetuksen yhteiset huolenaiheet

Meidän koulutuksissamme (KOTEK5-hankkeessa) on ollut perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajia, mutta huolenaiheet ovat kaikilla hyvin samankaltaisia. Yhtä lainsäädäntö pelottaa niin paljon, ettei uskalla tehdä oikein mitään ja toinen on päättänyt sulkea silmänsä kokonaan, kun “eihän siitä kuitenkaan mitään sakkoja voi saada”.

Ehkä se kaikista yleisin kysymys edelleen on videoiden esittäminen oppitunnilla – saako vaiko eikö ja jos ei, niin miten me sitten opetetaan mediakasvatusta. Toinen peruskysymys on kuvien käyttö, mitä kuvia voi käyttää ja miten tehdään viittaukset oikein.

Opettajia myös askarruttavat sopimukset. Kouluissa opettajat yhteistuottavat paljon aineistoa, jota hyödynnetään laajasti. Jo ennen kirjoitustyön alkamista olisi hyvä sopia mitä kirjoittajatiimi haluaa aineistolla tehtävän ja kuka sitä saa päivittää, jos joku kirjoittajatiimistä vaihtaakin koulua. Isoissakaan kunnissa näitä asioita ei ole pääsääntöisesti lainkaan mietitty. Creative Commons on hyvä vaihtoehto tässäkin. Kannattaa huomioida, että hankerahalla kehitetyt aineistot pitää jo rahoittajan vaatimuksesta julkaista avoimesti.

Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -käyttöluvilla

Useimmat tekijänoikeuspulmat ratkeavat, jos opettaja löytää tarkoitukseen sopivaa avoimesti lisensoitua sisältöä. Avoimet sisällöt tehdään Creative Commons -standardilla, joka on helppokäyttöinen ja jolla kuka tahansa voi julkaista avointa sisältöä. Julkaisun yhteyteen on vain lisättävä maininta käyttöluvasta valmiiden ohjeiden mukaan.

Creative Commonsin käytöstä Tarmo on koonnut mobiilin oppimateriaalin opettajille LifeLearn -appiin. Appin ja CC-oppimispolun voit ladata Androidille tai iOS:lle.

Työkirja yleisimpien pulmien ratkaisuista

Olemme keränneet koulutusten aikana esitetyistä kysymyksistä työkirjan, jossa käsitellään opetushenkilöstön esittämiä kysymyksiä sekä lainsäädännön että käytännön kannalta.

Työkirja julkaistaan Suomen eOppimiskeskus ry:n sivuilla maaliskuun aikana.

Seuraavaksi oppilaiden näkökulma

Olemme kouluttaneet opettajia ja kouluja jo vuosikaudet. Nyt on aika tuottaa myös oppilaille selviä toimintaohjeita, joiden avulla he voivat kuvata ympäristöään, jakaa ja tuottaa multimediaa ilman, että tekijänoikeuksia loukataan edes vahingossa. KOTEK6-hankkeessa tuotamme vuosina 2018-2019 nuorisolle suunnatun oppaan asioiden hanskaamiseen. Haemme keväällä 2018 hankkeeseen mukaan peruskoulujen koululuokkia ja muita nuorisoryhmiä kehittämään opasta kanssamme. Ota yhteyttä!

KOTEK-hanke

www-sivut
Facebook
info@eoppimiskeskus.fi

KOTEK, Koulutukset, Webinaarit

Webinaarista taitoa tekijänoikeuksiin

Tarvitsetko neuvoja tekijänoikeusasioissa? Tarvitsevatko koulusi opettajat koulutusta avoimista verkkosisällöistä? Tässä webinaarissa kerromme perusasiat: mitä saa opetuksessa tehdä, mitä ei, ja missä asioissa on edettävä harkiten. Saako niitä YouTube-videoita nyt sitten esittää? Entä mistä musiikkia oppilaiden tekemän videon taustalle? Mitä kuvia voi netistä kopioida opetusmateriaaliin? Näitä ja monia muita jokapäiväisiä pulmia käydään läpi aamupäivän webinaarissa.

Aika: 25.1.2018 klo 9-12:30
Paikka: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/kotek

Ohjelma

9:00-10:30 Alustus ja johdanto tekijänoikeuksiin ja CC-lisensseihin
10:30-10:45 TAUKO
10:45-12:15 Tekijänoikeuscasejen purku
12:15-12:30 Seuraavat stepit ja palautteen keruu

Kouluttajat

Tarmo Toikkanen, Opettajan tekijänoikeusoppaan kirjoittaja
Kaisa Honkonen, opettajankouluttaja

Ilmoittautumiset

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautumislomake >>>


Webinaari on osa KOTEK-hanketta. KOTEK on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen eOppimiskeskuksen hallinnoima hanke, joka kouluttaa tekijänoikeusasioita opetushenkilöstölle.