Digivinkit, Poluttamo - oma digipolku oppimiseen, Pulssi – sykettä lukioarviointiin, TINEL

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.  

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

TINEL

Kesäinen tervehdys TINEL-hankkeesta

Viime vuoden lopulla saimme myöntävän päätöksen TINEL-hankkeelle. Hankkeen projektipäällikönä toimiva Merja Saarela HAMKista kirjoitti hankkeen avausbloggauksessa seuraavaa:

HAMKn hallinnoima Erasmus+ hanke edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua korkeakoulussa (Universal Design for Learning, UDL), erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) -hankkeessa ovat kumppaneina Suomen eOppimiskeskus, Jyväskylän yliopisto, Lundin yliopisto Ruotsista, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) Norjasta ja University of York Englannista. Hankkeessa kartoitetaan osallistavia sähköisen oppimisen käytänteitä, kehitetään työkaluja ja malleja, joilla parannetaan sähköisen oppimisen saavutettavuutta ja kehitetään henkilökunnan osaamista osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta.

UDL-viitekehykseen tutustuimme ensimmäisen kerran Poluttamo-hankkeen multimodaalisten oppiaineistojen kehitystyössä. Mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten me voisimme huomioida sen lähtökohtaisesti heti alusta alkaen, eikä tuotannon loppuvaiheessa. Multimodaalisuudesta Merja ja Tarjaleena kirjoittivatkin useamman bloggauksen.

Hankkeen ensimmäisenä isona ja näkyvänä toimenpiteenä järjestimme Open Callin, jonka tavoitteena oli kerätä hyviä käytänteitä ja malleja, kuinka UDL tällä hetkellä huomioidaan verkko-oppimateriaaleissa. Callin tulokset julkistetaan elokuun lopussa UDeL 2019 -konferenssissa Jyväskylässä. Samalla luvassa on puheenvuoroja, tietoiskuja, keskusteluja ja hands-on-pikkupajoja aiheen parissa. Konferenssi on tarkoitettu korkea-asteen opetus- ja verkkokoulutuksen henkilöstölle.

TINEL-hankkeessa olemme nyt kokoontuneet kahteen kertaan pohtimaan, kuinka saavutettavuutta voitaisiin edistää. Käytännön harjoitteena teimme Niinan kanssa tulevalle konferenssille omat www-sivut. Kokemuksiamme ja taustapohdintaa on koottu bloggaukseen.

Hankkeen livetapaamisissa olemme samalla miettineet saavutettavuutta ja esteettömyyttä ihan käytännön tasolla. Miten asioita on järjestetty hotelleissa, yliopiston kampuksilla ja muissa yleisissä tiloissa. Ehkä suurin suosikkini on kuinka Yorkin yliopiston kampusalueella myös opaskoirat on huomioitu 🙂

Valokuva Yorkin yliopiston kampusalueelta. Kuvassa pieni aidattu alue, aidassa kyltti Guide dog toilet.

Mukavaa kesää toivotellen
SeOpin toimiston väki


Teksti ja kuva: Kaisa Honkonen
Yläpalkin kuva: TINEL-hanke

Lukuvinkit

Lukuvinkkejä kesälaitumille

Mitä kirjoja sinulla on lukulistalla? Vinkkaa meillekin!

eOppimiskeskuksen kesäkorissa on ainakin seuraavaa:


Yläpalkin kuva: Kristine Lejniece, Pixabay

Hankkeet, Learning Circles in Libraries

Opintopiirit kirjastoissa – aikuisopiskelun kenttää kartoittamassa

Opintopiirit kirjastoissa eli Learning Circles in Libraries -hankkeen tavoitteena on parantaa, laajentaa ja tehostaa oppimismahdollisuuksia aikuisoppijoille. Hankkeen avulla tarjotaan hyödyllisiä oppimissisältöjä verkossa sekä toteutetaan opintopiirityöskentelyä verkko-oppimisen tueksi. Opintopiirityöskentelyä fasilitoidaan ja avustetaan kirjastotyöntekijöiden toimesta. Opintopiirimalli on kehitetty P2P-yliopistossa USA:ssa.

Hanketta toteuttavat Suomen eOppimiskeskus ry:n lisäksi The Information Society Development Foundation, FRSI (Koordinaattori, Puola), Cologne City Library (Saksa), Progress Foundation (Romania) ja Peer 2 Peer University (Yhdysvallat). Hanke toimii 3 vuotta.

Hankkeen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana on valmisteltu aikuisopiskelun kenttää kartoittavaa tilannekuvaa kaikkien osallistujamaiden toimesta. Tavoitteena on pystyä vertailemaan eri maiden aikuiskoulutuksen rakenteita ja malleja sekä aikuisille tarjottavia opiskelumahdollisuuksia. Jo nyt on ilmeistä, että maiden välillä on suuria eroja opintoihin osallistumisessa, opintojen kestossa sekä opintomahdollisuuksissa.

Suomessa aikuisopiskelulla on pitkät perinteet ja se on hyvin suosittua. Aikuisväestöstä joka toinen ilmoittaa osallistuneensa aikuiskoulutukseen ja jopa 70% on opiskellut itseohjautuvasti esimerkiksi verkkokursseilla tai kansalaisopistoissa. Kansainvälisessä vertailussa nämä luvut ovat korkeita.

Toki Suomellakin on omat haasteensa aikuiskoulutuksessa. Näyttää siltä että koulutus kumuloituu jo ennestään korkeasti koulutetuille, kielitaitoisille ja sosio-ekonomisesti hyväosaisille. Sen sijaan niitä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta eniten ei saavuteta koulutuksen piiriin. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat mm. matalan lähtökoulutustason omaavat henkilöt, ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset.

Suomessa aikuisten opiskelu tapahtuu vielä pääsääntöisesti erilaisilla kursseilla tai muutoin lähi- ja läsnäopiskeluna. Verkko-opintoihin ja verkkopedagogiikkaan sekä kansalaisten digitaitoihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta elinikäisen oppimisen periaate aidosti toteutuu.

Hankkeessa tuotettu tilannekuva aikuisten opiskeluista julkaistaan tulevana syksynä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä mielenkiintoista ja uutta voimme oppia muilta hankkeessa mukana olevilta mailta.

Lisätietoja hankkeesta eOppimiskeskuksen sivuilla: https://eoppimiskeskus.fi/projektit/learning-circles-in-libraries


Teksti: Piia Keihäs
Yläpalkin kuva: Kuva Andrzej Rembowski, Pixabay

Digivinkit

Matkailijan digivinkkejä kesäretkille!

Jokunen vuosi sitten kävimme toimiston tiimillä testaamassa Linnanmäen Linnunradan VR-lasit. Kaisa kävi toukokuun lopussa testaamassa vieläkö ottaa mahanpohjasta – kyllä vaan ottaa 😀 Ja nyt siellä on kolme vaihtoehtoa, mistä valita ja olihan ne hienoja!

Vastaavia kokeiluja löytyy myös Tampereelta. Särkänniemen Pikselissä voit kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuusmahdollisuuksia – Mount Everestin valloituksesta erilaisiin peleihin. Portaalissa taas voit käydä pelaamassa yli 30 erilaista VR-peliä.

Suomenlinnassa lisättyä todellisuutta löytyy esittelykylteistä. Arilynin ratkaisuilla voi tutustua tarkemmin elämään linnoitusalueella, puistohistoriaan sekä telakan toimintaan. Nekin kannattaa testata, kun sinne menee.

Muutama vuosi sitten eEemeli-laatupalkinnon voitti ActionTrack. Nyt ActionTrackiä voi käydä kokeilemassa Tampereen puistoissa. Ohjeet Puisto kävelyn asentamiseen löytyy täältä.

Tampereeseen voi tutustua myös ihan kotisohvalta VirtuaaliTampereen kautta.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käytettävissä sähköpotkulaitoja. Laudan käyttöä varten tarvitset kuitenkin Tier-sovelluksen puhelimeesi. Sovelluksen avulla saat laudan käyttöön ja sitten vain potkimaan 🙂

Helsingin retkellä puhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiili. Appsin Reittiopas-puolelta löytyy myös neuvot, millainen lippu matkaan tarvitaan.

Jos valokuvaaminen innostaa, niin RePhotographyä kannattaa testata! Mobiilikesäkoulussa tulee aina mahtavia vinkkejä ja nyt kiitos kuuluu Toivasen Terolle! RePhotography-konseptilla tarkoitetaan vanhan ja uuden valokuvan yhdistämistä siten, että samasta kohdasta on otettu kuva esim. sota-aikaan ja tänä aamuna. Apuna voi käyttää Finnaa hyödyntävää Ajapaik-sovellusta.

Viimeisenä ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä: jos kännykästä vielä puuttuu ilmainen 112 Suomi -sovellus, lataapa se pikimmin. Tuttavaperheen mökkiosoite saattaa unohtua hädän hetkellä ja marjametsällä tarkan sijainnin määrittäminen on hankalaa. Sovelluksen avulla pystyt tarkasti välittämään sijaintikoordinaattisi hätäkeskukseen, jolloin apu saadaan pikimmin oikeaan paikkaan.


Teksti: Kaisa Honkonen
Ylälaidan kuva: Stefan Schweihofer, Pixabay

Kaksi ihmistä testaamassa avustavat teknologian laitteita.
TINEL

Towards inclusive eLearning – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference

During Spring 2019 the TINEL project has been collecting initiatives and practices promoting inclusive eLearning in higher education in Finland, Norway, Sweden and the UK. The best initiatives and practices collected through an Open Call will be presented at the UDeL 2019 – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference in Jyväskylä in August 2019.

Conference banner: Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education Conference 28.-29.8.2019, Jyväskylä, Finland.

Join us in this great opportunity to have innovative discussions about Universal Design for eLearning (including blended learning) in higher education. Over two days you will learn more about good educational and accessible practices from many higher education institutions and many countries including Finland, Sweden, Norway and United Kingdom.

You can also share your own ideas and initiatives related to this topic in our poster sessions.

This conference welcomes staff and teachers from higher education institutions. The programme is free of charge.

Read more on the conference website.

Quality education for all!


Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) is an Erasmus+ funded project, coordinated by Häme University of Applied Sciences (HAMK).

Logos of the participating organisations: Häme University of Applied Sciences (HAMK) from Finland, The Association of Finnish eLearning Centre (NGO), University of Jyväskylä from Finland, Lund University from Sweden, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) from Norway and University of York from United Kingdom. Erasmus+ Programme logo.
Vanha aarrekartta, josta kahden ihmisen kädet pitävät kiinni.
Tapahtumat, TINEL

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Koulutukset, Open Päivitys, Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat elokuun 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua elokuun 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja, Webinaarit

Webinaari: Varhennetun kielenopetuksen toiminnallinen toteutus

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

28.3.2019 klo 14.00-14.45

Varhennetun kielenopetuksen toiminnallinen toteutus

Tiina Tanskanen-Kudjoi & Päivi Törmälä-Rantala
Promentor Solutions Oy


Alkuopetukseen varhennettu englanti tuo opettajille omat haasteensa materiaalin osalta. Lapset vasta aloittavat koulutiensä, eivätkä vielä osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Kuinka opettaa heille vierasta kieltä? Digitaalisuus voi olla apuna! Moomin Language School -oppimissovelluksen avulla lukutaidoton lapsi oppii kieltä hyödyntämällä visuaalisuutta ja kuuntelemalla päivittäin natiivin puhujan ääntämistä. Oppimateriaali hyödyntää kuvia, ja sisältö tuodaan lapselle valmiiksi puhuttuna. Kieltenopettajien, pedagogien ja pelinkehittäjien suunnittelema sovellus tukee kaikkia kielenoppimisen alueita; puhumista, kuuntelemista, kirjoittamista ja lukemista, luonnollista kielenoppimista noudatellen. Palvelu sisältää opettajalle valmiit toiminnalliset tuntisuunnitelmat, joissa opitaan liikkuen ja leikkien.


Webinaari on osa Digitaalisen oppimisen webinaarisarjaa. Webinaarisarjassa Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenet esittelevät tuotteitaan, palveluitaan sekä osaamistaan kaikille avoimissa, maksuttomissa webinaareissa. Webinaarisarjan myötä kannustamme alan toimijoita verkostoitumaan keskenään, tutustumaan toistensa osaamiseen ja ennen kaikkea jakamaan omaa osaamistaan.

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja, Webinaarit

Webinaari: Videoteknologia eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa – ViSuAL-hanke

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

26.3.2019 klo 14.00-14.30

Videoteknologia eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa – ViSuAL-hanke

Flowbox Oy

Webinaarissa esitellään käynnissä oleva eurooppalainen videopedagogiikkaa kehittävä ViSuAL-hanke. Lisäksi luodaan katsaus Flowboard-videoalustalla toteutettaviin pilotteihin, niiden tavoitteisiin ja testattaviin ratkaisumalleihin.

Hankkeen taustaa

Opettajakorkeakoulujen ja teknologiayritysten muodostama kansainvälinen ViSuAL-allianssi on luotu kehittämään eurooppalaista korkeakoulutusta. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään pedagogisia malleja, jotka perustuvat videon avulla tapahtuvaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Malleja hyödynnetään opettajakoulutuksessa, jossa koulutettavat opettajat omaksuvat ne osaksi omaa opetustyötään. Samaan aikaan hankkeessa pilotoidaan erilaisia videoteknologisia ratkaisuja ja niiden toiminnallisuuksia ja soveltamistapoja viedään eteenpäin yhteiskehittelyn keinoin.

Videoon perustuva verkko-oppiminen ja tiedon rakentaminen edesauttavat käsitteellisen ajattelun kykyä ja ongelmanratkaisukykyä, jotka molemmat ovat olennainen osa tämän päivän tietotyöläisen kompetenssia. Opetuksessa ei kuitenkaan osata hyödyntää videota tehokkaasti näiden kompetenssien kehittämiseksi. Koko Euroopan alueella kaivataan opettajia, jotka pystyvät yhdistämään uusia digitaalisen yhteistyön välineitä osaksi verkko-opetusta. Toisaalta myös teknologiayrityksiin tarvitaan lisää pedagogista osaamista.


Webinaari on osa Digitaalisen oppimisen webinaarisarjaa. Webinaarisarjassa Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenet esittelevät tuotteitaan, palveluitaan sekä osaamistaan kaikille avoimissa, maksuttomissa webinaareissa. Webinaarisarjan myötä kannustamme alan toimijoita verkostoitumaan keskenään, tutustumaan toistensa osaamiseen ja ennen kaikkea jakamaan omaa osaamistaan.